Vetoomus anniskeluravintoloiden puolesta

Written by
Juho Pajunen

Vetoomus anniskeluravintoloiden puolesta

Written by
Juho Pajunen

Vetoomus anniskeluravintoloiden puolesta

Written by
Juho Pajunen

Vetoomus anniskeluravintoloiden puolesta

Suomessa ravintola-ala on pienten ja keskisuurten yritysten pelikenttä. Meillä on noin 8300

anniskeluluvallista toimijaa. Suurin osa näistä on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Ravintola-alalla on noin

70000 työntekijää. Bruttokansantuotteelta alamme on noin 2,6 miljardia euroa (n. 1% Suomen BKT:sta).

Olemme pieni tekijä pienessä maassa ja ääntämme on vaikea saada kuuluviin.

Nyt ravintoloitsijoihin vedotaan, että he sulkisivat ovensa. Ovien kiinni laittamiselle on selkeät perusteet ja

se varmasti edesauttaa taudin leviämisen estämistä, mikä on ehdottomasti koko kansakunnalle tärkeintä.

Moni ravintoloitsija joutuu kuitenkin tekemään valinnan, ruokkiako perheen ja pitää ovet auki vai laittaako

ovet kiinni ja auttaa epidemian vastaisessa taistelussa.

Toistaiseksi tukitoimet ravintolayrittäjille ovat jääneet pieniksi. Yrittäjä voi saada Kelan työttömyystukea,

jolla periaatteessa tulee toimeen, ja se on parempi kuin ei mitään. Yrittäjät saavat vähän maksuaikaa

arvonlisäveroille ja työnantajamaksuille, se on parempi kuin ei mitään. Kuitenkin isoimmat kustannukset,

eli vuokrakustannukset jäävät täysin yrittäjän ja vuokraisännän neuvoteltaviksi. Harva suomalainen

ravintola tai baari kestää sitä, jos toiminta pitää lopettaa 8 – 12 viikoksi samalla kun isoimmat kulut

juoksevat. Ravintoloiden keskimääräinen liikevoitto on 3,2%. Kun siihen lisätään 2-3kk:n kulut ilman tuloja,

jopa lyhyellä matematiikalla näkee, että konkursseja on luvassa. Kuten media on viime viikkoina kertonut,

ei vakuutusyhtiöiltäkään ole korvauksia luvassa.

Olisiko valtion mahdollista tukea ravintolayrittäjiä vuokrien maksamisessa? Esimerkiksi niin, että yrittäjät

hakevat tukea vuokrasopimusta vastaan, eli näyttävät toteen täsmälleen kulun ja valtio tukisi edes osittain

tämän maksamisessa.

Kun koronakriisi on ohi, tulee moni ravintola tarvitsemaan lisätukea saadakseen pyörät uudestaan

pyörimään. Olisiko hallituksen mahdollista alentaa anniskeluravintoloissa tapahtuvan vastuullisen

anniskelun arvonlisäveroa 24:stä prosentista neljääntoista? Tämä parantaisi ravintoloiden kannattavuutta

ja se auttaisi yrittäjiä työllistämään henkilökuntaa nopeammin alalla, jolla on myös monen nuoren

ensimmäinen vakituinen työ.

Yksi keino vastaisuuden varalle voisi myös olla, että anniskeluravintoloille sallitaan ulosmyynti alle

alkoholitilavuudeltaan 22 prosenttisille tuotteille kuten oluelle, viinille sekä cocktaileille. Tämä helpottaisi

ravintoloita kriisitilanteissa, kun varastonarvoa pitää ajaa alaspäin, että saadaan rahaa kassaan

selviytyäkseen tulevasta.

Eilen illalla hallituksen tiedotustilaisuudessa pääministeri Sanna Marin jälleen puhutteli koko ravintola- ja

baarialaamme termeillä ”ravintolat ja kuppilat”. Tämä herättää kummastusta, väheksyykö

pääministerimmekin alaa? Kuppilat-termi on verrattavissa siihen, että meidän arvostetut

sairaanhoitajamme olisivat hoitsuja tai poliisit koppalakkeja. Ravintola-alalla on n. 70 000 työntekijää,

joiden työtehtävä on tehdä asiakkaan päivästä parempi. Ravintolat ja baarit ovat paikkoja, joissa juhlitaan

elämän tärkeitä hetkiä, kohdataan ihmisiä ja luodaan ihmissuhteita. Ala on matalapalkkainen ja arvostus

on lähellä nollaa, eikä ihme, jos pääministerimmekin halventaa alaa puhumalla vain ”kuppiloista”.

Vetoankin hallituksen pohtimaan näitä keinoja yhteiskunnan ja ravintola-alan pelastamiseksi.

Tiskillä – Baarimestarin asialla

Juho Pajunen

Mika Koivula

Henri Lahti